7. syyskuuta 2015

Vääräuskoiset ovat epäpuhtaita

Katumuksen suura jatkuu:

Bostonin Maratonin jihadistimurhaaja Tamerlan Tsarnaevilla oli tietokoneellaan lainauksia Koraanista, mukaanlukien jakeet 9:14-15: "Taistelkaa heitä vastaan, Jumala rankaisee heitä teidän kädellänne ja saattaa heidät häpeään; Hän auttaa teitä vastustaessanne heitä ja parantaa oikeauskoisten rinnat."

Syyskuussa 2014 Islamilainen Valtio antoi pitkähkön julistuksen väkivallasta Länttä vastaan sisältäen viestin Islamilaisen Valtion sotilaille: "Allahin nimeen, Hän on parantanut uskovaisten rinnat tappamalla nusayriyyah:ja (alaviittejä) ja rafidah:ja (shiioja) teidän käsillänne.." Tämäkin on viittaus jakeisiin 9:14-15. Sitten helmikuussa 2015 Islamilainen Valtio julkaisi videon, jossa poltettiin jordanialainen lentäjä Muaz al-Kassasbeh elävältä "jotta uskovaisten rinnat paranisivat".

Maaliskuussa 2006 kaksikymmentäkaksivuotias iranilainen opiskelija Mohammad Reza Taheri-azar ajoi kaatumaasturin North Carolinan yliopiston kampuksella väkijoukkoon yrittäen tappaa ihmisiä ja onnistui aiheuttamaan vammoja yhdeksälle. Tapauksen jälkeen hän näytti hyvin tyytyväiseltä itseensä, hän hymyili ja heilutti kättään väkijoukolle oikeuden istunnon jälkeen. Oikeudessa hän oli selittänyt, että hän oli "kiitollinen mahdollisuudesta julistaa Allahin tahtoa." Myöhemmin hän kirjoitti kuusi kirjettä yliopiston opiskelijalehdelle Daily Tar Heelille ja selitti tekojensa vaikuttimia. Yhdessä kirjeessä hän listasi "Koraanin kohdat, jotka ovat olennaisia 3/3/06 hyökkäyksessä."

Niihin kuului "ohjeet taisteluun ja tappamiseen Allahin puolesta". Otsikon "Syyt taistella Allahin puolesta" hän siteeraa 9. suuran jakeita 14 ja 15 selittäen, että taistelua käydään, jotta "Allahin seuraajien viha ja raivo asettuisivat".

Noissa jakeissa Allah todellakin lupaa, että hän rankaisee vääräuskoisia uskovaisten käsissä ja aiheuttaa heille häpeää ja hän "parantaa oikeauskoisten rinnat ja ... poistaa vihan heidän sydämistään". Ibn Juzayy ja Tafsir al-Jalalayn kuitenkin keskittyvät jakeen osaan, jossa sanotaan "Jumala säälii ketä tahtoo". Ibn Juzayy selittää: "Allah käännyttää jotkut noista uskottomista niin, että heistä tulee muslimeja." Tämä päätös on ainoastaan Allahin käsissä, kuten olemme nähneet. Allah ei hylkää niitä, jotka "joukostanne taistelivat" (jae 16). Taistelu on tässä "jahadu", joka on yksi sanan "jihad" muodoista.

Allah julistaa, että monijumalaiset (mushrikeena, sanasta mushrik, monijumalainen) eivät ole arvollisia pitämään huolta Mekan Pyhästä Moskeijasta (jakeet 17-22) - vaikkakin islamilainen perimätieto kertoo, että tämän suuran ilmestymisen aikoihin moskeija oli edelleen pakanoiden hallussa. He hallitsivat sitä, mutta kuten Ibn Juzayy kommentoi: "heillä ei ole oikeutta eikä velvollisuutta tehdä sitä. Se on heidän hallussaan väkipakolla ja oikeudettomasti." Heillä ei ole oikeutta moskeijaan, koska, Ibn Kathirin ja yleisen islamilaisen tradition mukaan, Abraham itse rakensi sen Jumalan pyhäköksi.

Sitten Allah käskee uskovia pysymään erillään uskottomista ja taistelemaan heitä vastaan (jakeet 23-28). Uskovien tulee katkaista siteensä omiin sukulaisiinsa mikäli he eivät ole muslimeja (jakeet 23-24). Ibn Kathir sanoo: "Allah käskee karttamaan uskottomia, vaikka he olisivat heidän omat vanhempansa tai lapsensa, ja kieltää ottamasta heitä ystävikseen, jos he ovat valinneet epäuskon uskon sijaan." Ibn Juzayy huomauttaa, että jae 24, varoittaessaan, ettei mitään tässä elämässä saa asettaa Allahin edelle, on "uhkaus jokaiselle, joka asettaa perheensä, omaisuutensa tai kotinsa maastamuuton tai jihadin edelle." "Maastamuutto" viittaa tässä Medinaan muuttoon, joka oli siihen aikaan jokaisen tosiuskovan velvollisuus.

Sen jälkeen Allah viittaa Hunainin taisteluun, joka käytiin sen jälkeen, kun Muhammed oli valloittanut Mekan (jakeet 25-26). Nyt kun hän oli Mekan valtias, hänellä oli enää yksi este koko Arabian kuninkuuden tiellä. Malik ibn Awf, joka oli Hawazin heimosta Ta'ifin kaupungista Mekan eteläpuolella, alkoi koota joukkoja taistellakseen muslimeja vastaan. Ta'ifin asukkaat olivat torjuneet Muhammedin ja kohdelleet häntä huonosti kymmenen vuotta sitten, kun hän oli julistanut heille olevansa profeetta. He olivat olleet quraishin vanhoja vihollisia ja halveksuivat quraishin kääntymystä islamiin. Malik kokosi joukkonsa ja marssi kohdatakseen muslimit; Ibn Ishaqin mukaan Muhammed kohtasi hänet 12.000 miehen armeijalla ja sanoi viitaten jakeeseen 25 ("kun ylpeilitte monilukuisuudestanne"): "Tänään meitä ei voiteta joukkojen määrällä."

Joukot kohtasivat Hunainin wadissa - kuivassa joenuomassa - lähellä Mekkaa. Malik ja hänen miehensä olivat saapuneet ensimmäisinä ja olivat ottaneet parhaat asemat, jotka antoivat heille taktisen edun. Muslimit löylytettiin huolimatta heidän lukumääräisestä ylivoimastaan. Kun rivistöt rakoilivat ja miehet lähtivät pakoon, Muhammed huusi: "Miehet, minne te olette menossa? Tulkaa minun kanssani. Minä olen Jumalan lähettiläs. Olen Muhammed Abdullahin poika." Jotkut muslimit rohkaistuivat ja vähitellen tilanne muuttui - vaikkakin molemmat osapuolet kärsivät valtavia tappioita.

Lopulta muslimit olivat voitokkaita pyyhkäisten pois viimeisen merkittävän voiman, joka oli Arabian kuninkuuden ja Islamin Profeetan välissä. Taistelun jälkeen Muhammed sai jälleen ilmestyksen, joka kertoi Muhammedin voittaneen, koska he saivat yliluonnollista apua (jae 26). Kun Malik oli voitettu, muslimit valloittivat myöhemmin Ta'ifin helposti. Matkallaan kaupunkiin Muhammed pysähtyi erään puun alle ja, pitäen näkemästään, lähetti sanan sen omistajalle: "Tulkaa ulos tai me murramme muurinne." Omistaja kuitenkin kieltäytyi tulemasta Muhammedin eteen ja niinpä muslimit hävittivät hänen omaisuutensa. Muhammed oli kuitenkin lempeä Ta'ifin asukkaille, jotta hän saisi heidät islamin puolelle. Jakaessaan sotasaalista hän myös suosi joitakin quraishin uusia käännynnäisiä toivoen vahvistavan heidän uskollisuuttaan islamille. Tämä suosiminen aiheutti kuitenkin purnausta. Eräs muslimi lähestyi häntä uskaliaasti: "Muhammed, olen nähnyt mitä olet tehnyt tänään..mielestäni et ole ollut oikeudenmukainen."

Islamin Profeetta ei ollut samaa mieltä: "Jos et löydä oikeudenmukaisuutta minusta, niin mistä sinä sitten löydät sitä?" Ja todellakin: islamissa Muhammedin sanat ja teot ovat paras esimerkki muodostaen vain yhden kumoamattoman normin: mikä tahansa, mikä on Profeetan esimerkin mukaista, on hyvää.

Ibn Juzayyn mukaan lupaus "Jumala armahtaa kenet tahtoo" (jae 27) tarkoittaa "Hawazin heimoa, joka ensin taisteli muslimeja vastaan, mutta kääntyi sitten islamiin."

Vääräuskoiset ovat epäpuhtaita, siksi he eivät saa astua Pyhään Moskeijaan (jae 28). Erityisesti shiioille tämä tarkoittaa puhdistautumisrituaaleja. Ayatollah Sistani, jota monet pitävät demokratian toivona Irakissa, ei selvästikään haaveile valtiosta, jossa vääräuskoisilla olisi samanlaiset oikeudet kuin uskovilla, sillä hän asettaa toisuskoiset muiden epäpuhtaiden asioiden rinnalle:

"Nämä kymmenen asiaa ovat pohjimmiltaan najis [epäpuhdas, saastainen]:
1. Virtsa
2. Ulosteet
3. Sperma
4. Kuollut ruumis
5. Veri
6. Koira
7. Sika
8. Kafir [vääräuskoinen]
9. Alkoholijuomat
10. Sellaisen eläimen hiki, jonka ruoka on najasat


Tämä ajatus perustuu jakeeseen 28. Tafsir al-Jalalayn sanoo, että monijumalaiset ovat "epäpuhtaita heidän synnynnäisen saastaisuutensa vuoksi", ja As-Suyuti lisää, että jotkut sanovat, että "he ovat niin epäpuhtaita, että heidän on suoritettava ghusl [täysi puhdistautuminen], jos he kääntyvät islamiin ja sinun on tehtävä wudu [osittainen puhdistautuminen] mikäli olet kätellyt heitä." As-Suyuti myös huomauttaa, että tämä jae kieltää uskottomia astumaan Mekan Pyhään Moskeijaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että "Abu Hanifa sanoo, että Kirjan Kansoja ei estetä, sillä käsky koskee nimenomaan kuvainpalvojia." Muhammedin kiellettyä toisuskoisten pääsyn Arabiaan on kuitenkin epätodennäköistä, että kukaan Kirjan Kansoista saisi vierailla Mekassa.



Suomennettu blogista Blogging the Qur’an Sura 9, “Repentance,” verses 14-28

Katumuksen suura: http://www.islamopas.com/koraani/009.htm



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti