Kolme laillista syytä tappaa ihminen

Karjan suura jatkuu:

Allah jatkaa edeltävää kertomusta Abrahamin kuvainpalvonnan torjumisesta luettelemalla muut islamin profeetat (muistetaan että Abraham oli muslimi Koraanin jakeen 3:67 mukaan): ennen Abrahamia Nooa, sitten Abrahamin lapset Iisak ja Jaakob, sitten Daavid, Salomo, Job, Joosef, Mooses, Aaron, Sakarias, Johannes Kastaja, Jeesus, Elias, Ismael, Elisa, Joona ja Loot (jakeet 84-90). Nämä ovat tietysti kaikki raamatullisia hahmoja, mutta näemme myöhemmin, että Koraani puhuu myös profeetoista, joita ei löydy Raamatusta. Joka tapauksessa Koraani asettaa Muhammedin raamatullisten profeettojen kruunuksi ja täydellistymäksi ja selittää eroavaisuudet Abrahamin, Mooseksen, Jeesuksen ja muiden tarinoissa sillä, että kristityt ovat väärentäneet omat kirjoituksensa.

Sitten Allah palaa taas painottamaan ykseyttään ja muun luomakunnan riippuvuutta hänestä (jakeet 91-103). Hän aloittaa syyttämällä jälleen juutalaisia siitä, että he eivät noudata Mooseksen heille antamaa ilmoitusta: he panivat "sen muistiin hajanaisina kirjoituksina" mutta eivät totelleet sitä (joista he "paljon salasivat")(jae 91). Allah nuhtelee niitä, jotka sanovat, ettei hän ole ilmoittanut mitään yhdellekään ihmiselle. As-Suyutin Ad-Durrul Manthurin mukaan tämä jae ilmoitettiin sen jälkeen, kun Muhammed oli härnännyt "tanakkaa" juutalaista oppinutta nimeltään Malik bin Sayf. Muhammed kysyi häneltä "Etkö ole lukenut Toorasta, että Allah inhoaa tanakoita oppineita?" Malik bin Sayf raivostui ja huusi: "Allahin nimeen! Jumala ei ole lähettänyt ylhäältä mitään kenellekään ihmisolennolle." Hänen purkaustaan lainataan ja moititaan jakeessa 91.

Koraani on "siunattu kirjoitus", joka vahvistaa aikaisemmat ilmoitukset. Se myös opastaa Muhammedia varoittamaan "kaupunkien äitiä" - Mekkaa - rangaistuksesta joka kohtaa niitä, jotka eivät käänny islamiin (jae 92) ja "sepittävät valhetta Jumalaa vastaan" (jae 93). Jokainen joutuu Allahin eteen alastomana ilman ketään auttajaa (jae 94). Allah kynäilee liikuttavan tarinan kuinka hän saa kaiken kasvamaan, lähettää sateen ja valvoo kaikkia asioita: "Katseet eivät Häntä saavuta, mutta Hän tavoittaa kaikki katseet; Hän on kaikista tarkkanäköisin, kaikkitietävä" (jae 103). Kaunis jae kaikilla kielillä. Hän myös yrittää reductio ad absurdumia kristittyjen inkarnaatio-oppiin: "Kuinka voisikaan taivaitten ja maan Luojalla olla lapsi, kun Hänellä ei ole puolisoa?" (jae 101). Ibn Kathir kysyy: "Kuinka hänellä voisi olla luotujensa joukosta vaimo, joka olisi hänen Majesteettinsa arvoinen, kun ei ole ketään Hänen vertaistaan. Kuinka hänellä voisi olla lapsi? Totisesti Allah on liian Ylhäinen että hänellä olisi poika." Idea isyydestä ja poikuudesta ilman fyysistä siittämistä jää huomiotta.

Jakeissa 104-117 Allah käskee Muhammedia "kääntymään pois monijumalaisista" (jae 106), koska "jos Jumala olisi tahtonut, eivät he olisi kyenneet asettamaan muita Hänen rinnalleen" ja se ei ole Muhammedin ongelma: "Me emme ole asettanut sinua heidän vartijakseen, etkä sinä ole heidän kaitsijansa" (jae 107). Muslimeja kielletään häpäisemästä uskottomien jumalia, jotteivät he häpäisisi Allahia (jae 108); As-Suyutin Lubabun Nuqulin mukaan Allah ilmoitti tämän jakeen vastauksena sattumukseen, kun pakanat vastasivat Muhammedin pilkkaan heidän jumaliaan kohtaan pilkkaamalla puolestaan Allahia. Jokaisella profeetalla on vastustajia - paholaisia, jotka ovat sekä ihmisiä että jinnejä (jae 112). Jinnit (sanasta jinn tulee englannin sana "genie") ovat henkiä, jotka voivat nähdä ihmiset, mutta ihmiset eivät voi nähdä heitä. Myös heille on Allah lähettänyt sanantuojia (jae 130).

Sitten Allah kieltää syömästä lihaa ellei sen ylle ole lausuttu Allahin nimeä (jakeet 118-121); tämä on perusta lihan halal-käsittelylle, joka määrää, että kaulavaltimo, henkitorvi ja ruokatorvi katkaistaan sen jälkeen, kun teurastaja on lausunut "Allahin nimeen." Sitten veri valutetaan pois. Muslimit ovat "monijumalaisia" elleivät he noudata tätä (jae 121). Ibn Kathirin mukaan tämä tarkoittaa "jos käännytte pois Allahin käskyistä ja Laeista ja noudatatte jonkun muun käskyjä, pitäen parempana muuta kuin mitä Allah on määrännyt, se on shirk." (Shirk on tietysti kaikista suurin synti, kumppanaiden asettaminen Allahin rinnalle.) Tämä on yksi syy miksi demokratialla on ollut vaikeuksia juurtua islamilaisiin valtioihin.

Sen jälkeen Allah palaa uppiniskaisiin uskottomiin, jotka vaativat tunnusmerkkejä Allahilta, mutta eivät uskoisi vaikka heille ne näytettäisiin (jakeet 122-134). Se että tuleeko jostakin muslimi riippuu yksinomaan siitä haluaako Allah johtaa hänet islamiin vai harhaan (jae 125). "Oikeaa tietä" seuraamalla (jae 126) muslimit saavat Allahin suojelijakseen (jae 127). Jakeissa 128-131 Allah kohdistaa puheensa sekä jinneille että ihmisille varoittaen heitä samasta tuomiosta. Ibn Jarir ja Dhahak sanovat, että jinneille lähetettiin jinniprofeettoja; toisaalta Mujahid ja Ibn Jurayj ovat sitä mieltä, että jinnit kuuntelivat ihmisprofeettoja. Se on yleisempi käsitys.

Seuraavaksi Allah kritisoi monia pakanallisia käytäntöjä, erityisesti lasten surmaamista (jakeet 137, 140). "Älkää tuhlatko" (jae 141) viittaa Ibn Jurayjin mukaan liialliseen hyväntekeväisyyteen: "Tämä Aya ilmoitettiin koskien Thabit vin Qays bin Shammasia, joka poimi taatelipalmunsa hedelmät. Sitten hän sanoi itsekseen: 'Tänään syötän jokaisen, joka tulee luokseni'. Niinpä hän ruokki heitä kunnes ilta tuli ja kaikki taatelit oli syöty." Toiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että siinä yksinkertaisesti kielletään muslimeja olemasta tuhlaavaisia. Jakeissa 142-144 Allah kieltää joitakin pakanallisia eläinten käyttöön liittyviä tapoja.

Jakeissa 146 ja 147 Allah luettelee juutalaisten ruokasäännökset. Allah sanoo Muhammedille, että jos juutalaiset väittäisivät hänen valehdelleen näistä, hänen tulisi vastata: "Herranne on armossaan runsas, kuitenkaan ei Hänen ankaruutensa jätä rauhaan väärintekijöitä." Ibn Kathir huomauttaa, että "Allah liittää Koraanissa usein uhkaukseen rohkaisun."

Suura päättyy viimeiseen vetoomukseen uskottomille jakeissa 148-165. Ibn Mas'udin mukaan jakeet 151-153, yhteenveto siitä mikä on kiellettyä islamissa, muodostaa "Allahin Lähettilään sinetöimän viimeisen tahdon ja testamentin." Tappaminen on kiellettyä, koska Allah teki elämän pyhäksi, "paitsi lain nojalla" (jae 151). Mitä se tarkoittaa? Muhammed selitti, että "muslimin verta...ei saa vuodattaa muuten kuin kolmessa tapauksessa: Qisa [verikosto] murhasta; kun naimisissa oleva henkilö on laittomassa yhdynnässä; ja kun joku kääntyy pois islamista ja jättää muslimit [apostaasi]." Niinpä aviorikos, apostaasi ja verikosto ovat ainoat perustelut ihmisen tappamiselle. Jakeet 153 ja 161 toistavat, että islam on oikea tie.

Allah koettelee "teitä sen suhteen, mitä on teille antanut" (jae 165). Muhammed selitti tätäkin jaetta: "Totisesti tämä elämä on kaunis ja viheriöivä ja Allah antoi teidän elää sukupolvesta sukupolveen nähdäkseen mitä te tekisitte. Se vuoksi varokaa tätä elämää ja varokaa naisia, sillä ensimmäinen Israelin Lasten tuomio johtui naisista."

Rauhan uskonto: rangaistus uskosta luopumisesta on kuolema.

Suomennettu Robert Spencerin blogista Blogging the Qur’an Sura 6, “Cattle,” verses 84-165

Karjan suura: http://www.islamopas.com/koraani/006.htm

Lisää Koraanin selityksiä Koraaniblogissa: http://koraaniblogi.blogspot.fi/