11. kesäkuuta 2012

Muhammadin elämä: Johdanto


Mitä jos tuntemasi mies alkaisi kertoa Jumalan puhuvan hänelle, ja vain hänelle, säännöllisesti, ja "ilmestykset", joita hän saa puhuvat lähinnä hänestä itsestään ja hänen merkityksestään muille ihmisille? Sanotaan vaikka että tämä itsensä profeetaksi julistanut mies väittäisi Jumalan asettaneen hänet "täydelliseksi esikuvaksi" ihmiskunnalle ja toisten tulee sen vuoksi antaa hänelle etuoikeuksia, ehdottoman tottelevaisuuden, rikkauksia ja maallisia nautintoja mukaanlukien orjia ja naisia täyttämään hänen kaikki halunsa.

Sellaisia hahmoja nousee ajoittain. Voimakkaimmat heistä onnistuvat keräämään ympärilleen pienen joukon seuraajia, jotka ovat niin vakuuttuneita johtajansa julistuksesta, että he antavat vapaaehtoisesti omat lapsensa hänen vaimoikseen tai jopa tappavat pyydettäessä hänen puolestaan.

Tekeekö hänen julistuksensa totuudenmukaiseksi se, että hänen seuraajansa onnistuivat tappamaan ja ryöstämään jokaisen, joka nousi vastustamaan? Mitä jos he vähitellen saavuttavat sellaisen suosion, että heidät lopulta tunnustetaan yhdeksi suurista maailmanuskonnoista? Tekeekö se kulttijohtajan väitteet tosiksi? Muuttaako se sitä tosiasiaa, että heidän uskontonsa on alunperin vain narsistin mielikuvitusta?

Vuonna 610 johtajan persoonallisuudella varustettu arabikauppias perusti pienen hyväuskoisten fanaatikkojen kultin väittämällä olevansa profeetta. Vaikka hänen "ilmestyksensä" olivat itseensä viittaavia ja joskus ristiriitaisia, hän onnistui manipuloimaan seuraajansa lupaamalla taivaallisen palkinnon ja uhkaamalla jumalan kostolla. Jumala, joka kuunteli ainoastaan profeettaa, käski heitä valehtelemaan ja varastamaan tämän puolesta, antamaan lapsensa tyydyttämään hänen seksuaaliset halunsa ja lopulta raa'asti murhaamaan arvostelijat.

Muhammadia voidaan tutkia kahdella tavalla. Toinen on kunnioitus ja toinen skeptismi. Ajattelevat ihmiset valitsevat jälkimmäisen. Heitä ei häiritse islmaminuskoisten suuri määrä nykyään tai heidän uskonsa vahvuus, koska niillä ei ole merkitystä totuuden kannalta. Heille merkitsevät ainoastaan tosiasiat.

Tosiasiat jotka tässä esitetään Muhammadin elämästä ja islamin alkuperästä perustuvat varhaisiin muslimielämänkertoihin, joihin kaikki myöhemmät historioitsijat viittaavat.

Jotta voisi ymmärtää islamia täytyy ymmärtää niitä raakoja olosuhteita, missä islamin uskonto syntyi. Muhammadin (s. 570) aikana  Arabian niemimaa oli karua ja lohdutonta seutua - päivisin polttava aurinko ja painostava kuumuus, yöllä jäätävä kylmyys. Kasvillisuutta oli vain vähän ja paimentolaiset elivät rosoisten kivien ja liikkuvien hiekkadyynien keskellä.

Kun Eurooppa ja suuri osa Lähi-itää siirtyi roomalaisilta Bysantin vallan alle teineen, kastelukanavineen, akvedukteineen ja kulttuureineen, johon kuului filosofinen keskustelu ja näyttämötaide, arabialaisilla oli vain lyhyt ja julma elämä sotivien heimojen keskellä eikä heillä ollut tarjota muulle maailmalle kuin oma ankara olemassaolonsa.

Tämä osittain selittää islamiin kuuluvan vihamielisyyden musiikkia ja taiteita kohtaan, minkä jotkut ääriliikkeet, kuten Talibanit ottavat hyvin kirjaimellisesti. Islam ei kannusta etsimään tietoa muualta kuin itsestään. Se on Oriana Fallacin sanoin "uskonto joka ei ole tuottanut muuta kuin uskontoa".

Vihamielinen ilmasto suojeli niemimaata valloituksilta ja vieraiden kulttuureiden vaikutukselta. Mikään vieras armeija ei pitänyt lampaita ja vuohia yhteenoton arvoisena joten alue jäi suhteellisen eristäytyneeksi lukuunottamatta joitakin kauppareittejä. Tieteen kukoistus, josta muu maailma pääsi osalliseksi kreikkalaisen kulttuurin ansiosta, meni melkein kokonaan ohi arabeilta, joiden energia kului taisteluun armotonta luontoa ja toisia heimoja vastaan.

Noille ihmisille moraalin määritti käytännön tarve ja velvoitteet olivat heimokohtaisia. Tämä on olennainen pohja islamilaiselle asenteelle niitä kohtaan, jotka ovat oman uskonnon ulkopuolella, sisältäen sen periaatteen, että eettisyys määräytyy sen mukaan onko teosta hyötyä vai haittaa muslimeille.

Arabiassa oli pakanallisia uskontoja, erityisesti kauppapaikossa, kuten Muhammadin syntymäkaupungissa Mekassa. Joissakin kaupungeissa oli kaaboja, kuution muotoisia rakennuksia, jotka olivat pyhiinvaelluksen kohteina pyhinä kuukausina. Mekan Kaabassa oli monia jumalankuvia mukaanlukien musta meteori, joka on siellä tänäkin päivänä.

Muhammadin heimo Quraish palvoi mustan kiven lisäksi kuujumalaa, Allahia. He tunnustivat myös muita jumalia. Mekan kaupunki olikin tunnettu uskonnollisesta suvaitsevaisuudestaan ja kaikkien uskontojen seuraajat saattoivat tulla rukoilemaan Kaaban temppeliin. (Tämä muuttui myöhemmin, kun Muhammad otti vallan itselleen väkivalloin.)

Islam syntyi näistä yksinkertaisista pakanauskonnoista ja se otti elementtejä kristinuskon ja juutalaisuuden opeista, siten kuin Muhammad oli ne käsittänyt, usein virheellisesti. Hänen epätarkka tulkintansa esimerkiksi kristinuskosta on liitetty Palestiinan, silloisen Syyrian, alueilla vaikuttaneisiin lahkoihin.

Tämä on suomennos artikkelista http://www.thereligionofpeace.com/Pages/History.htm

-Ibn Matti

Muhammadin elämä, osa 2




http://prophetmuhammadillustrated.com/


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti